Maanantaina Hattivatit ja Pikkumyyt pääsivät Pikkulituokiolle. Tuokio alkoi yllätyksellä kun Grinch oli sotkenut lattian paperipalloilla. Ensimmäisenä siis lapset pääsivät auttamaan siivoamisessa, jotta mahduimme matolle katsomaan Pikkuli jaksoa. Myös Pikkuli auttoi perhettä ja ystäviä. Jaksossa käsiteltiin auttamista ja sisukkuutta, kun kaikki auttamisyritykset eivät menneetkään ihan niin kuin Pikkuli oli ajatellut. Lopulta sinnikkyys kuitenkin palkittiin kun Pikkulin onnistui auttaa Pyyn poikasta. Lopuksi pidimme vielä hauskaa yhdessä luomalla leikkivarjon ja paperipallojen avulla lumimyrskyjä ja lumivyöryjä. ❄️❄️❄️
Grinch sai moitteet ja joutui jalkapuuhun jäähylle. 😉
Niiskut ja Nipsut olivat viimeisellä Piki- tuokiolla, jossa aiheena oli: lupa olla kiusaamatta. Pohdittiin yhdessä syksyn aikana käytyjä Piki-tarinoita ja tuokioita, mitä kaikkea kivoja asioita onkaan tehty ja sanottu. Leikittiin leikkipata leikkiä, missä yhdessä aloimme keittää hyvänmielen keittoa. Keitto syntyi erilaisista (mausteista) hyvistä asioista ja tavoista. Jokainen sai vuorollaan laittaa yhden mausteen ( pieni muovi eläin) kattilaan ja sanoa yhden hyvän asian. Lopuksi mietimme miltä tällainen hyvänmielen keitto maistui.
Tiistainana kuvasimme joulujuhlaan lauluesitykset, missä lapset esiintyvät. Kameran edessä oleminen ja esiintyminen ylseensä kehittävät lasten ilmaisutaitoja ja tässä tapauksessa myös musiikillisia ja motorisia taitoja. Yhdessä tekeminen taas kehittää lasten yhteisöllisyyttä ja ryhmässä toimimistaitoja.
Keskiviikkona lapset pääsivät tekemään taikataikinasta joulukuusenkoristeita.
Illalla pidimme joulujuhlan, joka oli tänä vuonna toiminnallinen rastirata.
Torstaina teimme palapelejä ja halukkaat lapset saivat askarella tonttuja.
Myös lautapelit olivat kovassa käytössä kokoviikon.
Perjantaina katsoimme lasten kanssa elokuvaa, johon halukkaat saivat kasviksia naposteltaviksi.
Vilijonkan väki toivottaa riemukasta Joulua ja onnellista Uutta vuotta kaikille!
Loppuun vielä kuluneen kuukauden Hiirusen joulukalenteri tarinat.
Tämän vuoden tarinan kirjoittanut Tii Marttinen.
Huomionosoitus Hiirusen alkuperäiselle keksijälle Veera/kotikolo_keltainen.
Alkutarina
Hiirunen istuu hiljaa keittiössä juomassa lämmintä pihlajanmarjamehua. Siinä ollessaan hän tulee vilkaisseeksi ikkunasta ulos, missä jokin kiinnittää hänen huomionsa. Voih. Onko se? Kyllä. Ulkona sataa lunta. Hiirunen kipittää ulos pakkaseen, mihin hän jää ihailemaan hiljalleen satavaa ensilunta. Voi kuinka kaunista se onkaan. Talvi on alkamassa, mikä tietää myös Joulun tuloa. Hiirunen muistaa edellisen vuoden joulujuhlan, joka pidettiin hänen luonaan. Vesi ihan herahtaa kielelle herkkuja ajatellessa ja kuusen haju tuntuu nenässä. Iloiset laulut soivat mielessä ja halausten lämmön voi yhä tuntea kehossaan. Samassa Hiirunen hätkähtää muistoistaan. Valmisteluja on alettava tekemään viipymättä, jotta Jouluna voitaisiin nauttia kaikista ihanista perinteistä. Onneksi hän on vuoden aikana jo valmistautunut tulevaan. Paljon on jo valmiina odottamassa, mutta paljon on vielä tehtävää. Hiirunen henkäisee pakkasilmaan pienen pilven, mikä kohoaa ylös lumihiutaleita vastaan. Hiutaleista yksi putoaa Hiirusen nenän päälle. Hyrrrr. Kylläpä onkin kylmä. Hiirunen rientää pian takaisin sisälle. Tänä iltana hän nauttisi marjamehunsa rauhassa, mutta huomenna alkaisi puuhailu. Jännitys ja innostus kipristelevät Hiirusen vatsaa. Kylläpä tästä tuleekin taas hauskaa!
1. Päivä
Hiirunen kaivaa ullakolta talvivaatteet ja pukee ne päälleen. Pipo päähän, huivi kaulaan ja sitten ulos raikkaaseen talvisäähän. Yöllä on satanut paljon lunta ja maisema on muuttunut aivan valkoiseksi. Hiirunen tarttuu lapioon ja alkaa siirrellä lunta. Hän kaivaa reitin perunakellarille ja puhdistaa kotioven edustan. Välillä saapas lipeää liukkaassa maassa ja Hiirunen muksahtaa pehmeään lumeen. Vahingolle hihittäen Hiirunen kömpii aina ylös, puistelee liiat lumet päältään ja jatkaa työtään. Kun kulkuväylät ovat siistit, Hiirunen alkaa rakentaa. Suuresta pallosta tulee mainio keho ja hieman pienemmästä pää. Korviksi sopivat lautaset ja silmät sekä nenä saadaan hiilen paloista. Kaulaan vielä huivi ja sitten on valmista. Hiirunen astuu kauemmas ja ihailee luomustaan ylpeänä. Kylläpä tuli hieno!
Kysymys: Minkä Hiirunen rakensi?
2. Päivä
Pöly saa Hiirusen aivastamaan kun hän pyyhkii kaapin päällistä. Kuinka pölyä onkin voinut kertyä taas näin paljon? Kaapin alunen ei ole sen puhtaampi. Pölyn seasta löytyvät myös kadonnut nappi ja pari pähkinänkuoren palaa, jotka ovat piilotelleet Hiirusen siivouksilta keväästä saakka. Olohuoneesta Hiirunen siirtyy keittiöön, missä tiskivuori on päässyt aivan liian suureksi. Laulaessa tiskit kuitenkin puhdistuvat saippuaveden ja sienen avulla helposti ja pian pöydällä nököttää rivissä kiiltäviä astioita valmiina hyllyyn laitettavaksi. Vielä Hiirunen kuitenkin haluaa pestä saunan. Voi, kuinka mäntysuopa tuoksuukaan hyvältä Hiirusen jynssätessä lauteita. Myös lattia puhdistuu samalla aineella ja pian onkin jo siistiä. Peilistä Hiirunen kuitenkin löytää vielä yhden asian, mikä pitäisi ehdottomasti siivota vielä tänään.
Kysymys: Mikä on Hiirusen viimeinen siivoustehtävä?
3. Päivä
Hiirunen pyörittää maton keittiön lattialle. Ikkunoihin hän ripustaa uudet verhot ja pöydälle levittyy kaunis juhlaliina. Myös petivaatteet vaihtuvat toisiin. Hiirunen on kiitollinen siitä, että kesällä tuli pesseeksi kaikki joulukankaansa lähijoessa. Tuttu huuhteluaineen tuoksu tuo mieleen sen, kuinka hän oli ripustanut pestyt pyykit narulle kuivumaan lempeässä auringon paisteessa. Kesällä Hiirunen myös keräsi ja kuivatti heinää, joista hän teki heinäpukkeja pöytäkoristeiksi. Mihinhän ne onkaan laitettu talteen? Hiirunen kiiruhtaa ullakolle katsomaan ja sieltä heinäpukit löytyvätkin kauniisti laatikkoon pakattuina. Yhden Hiirunen asettaa olohuoneeseen, toisen makkariin ja ison, kolmannen, hän vie ulos lumikamun seuraksi. Sisälle palatessaan Hiirunen tuntee tulevansa oikeaan Joulutupaan. Mutta jotakin vielä puuttuu. Hiirunen kaivaa laatikosta paperia ja sakset. Hän taittelee paperit tarkoin ja leikkaa sitten niistä kolmioita ja neliöitä irti. Lopuksi hän asettelee askartelunsa seinille ja ikkunoihin. Täydellistä, Hiirunen ajattelee ja istuu tyytyväisenä ihailemaan kotiaan.
Kysymys: Mitä Hiirunen askarteli?
4. Päivä
Hiirunen häärää keittiössä. Liedellä höyryää kattila ja pöydällä on erilaisia astioita. Ruokaa Hiirunen ei kuitenkaan tee, vaan kynttilöitä. Kattilassa sulatettu vaha saa väriä ja tuoksua sekaansa ennen kuin se kaadetaan muotteihin. Hiirunen siirtää kynttilät syrjään ja leikkaa langat sopivan mittaisiksi. Onpa vahaa vielä paljon, Hiirunen ajattelee ja hakee uuden kerän lankaa kaapista. Onneksi lankaa on vielä monta rullaa, koska Hiirunen osti sitä syysmarkkinoilla reilusti. Vaihtokaupassa hän oli antanut itse kasvattamiaan kasviksia oravalle, joka ilostui niistä niin, että antoi ison laatikollisen lampaanvillasta kehrättyä lankaa Hiiruselle. Osan langoista Hiirunen oli puolestaan vaihtanut uusiin nappeihin ja loput oli säilötty kaappiin. Hiirunen kipittää takaisin keittiöön ja jatkaa uurastustaan. Illan hämärtyessä työ on viimein valmis ja Hiirunen laskee kynttilät. Hiirunen toteaa lopuksi käyttäneensä kaikki takajalkojensa varpaat ja yhden etujalkansa varpaat laskiessaan. Kyllä nämä kynttilät riittäisivät kevääseen saakka.
Kysymys: Kuinka monta kynttilää Hiirunen teki kun metsähiirellä on viisi varvasta takajalassa ja neljä varvasta etujalassa?
5. Päivä
Eiliset kynttilät ovat jäähtyneet ja Hiirunen nappaa niistä kaksi mukaansa. Olohuoneessa Hiirunen asettelee ne metallilautaselle ja tarkistaa vielä, että mikään verhoista tai muista tavaroista ei ole liian lähellä. Tulta Hiirunen ei vielä sytytä, sillä kynttilät ovat huomista varten. Kaapista hiirunen nappaa suuren kankaan ja ripustaa sen henkariin, jotta rypyt suoristuvat. Huomenna se saisi liehua ulkona juhlan merkkinä. Mutta kyllä sisälläkin voisi olla enemmän juhlakoristeita. Askartelulaatikosta onneksi löytyy tarpeita. Sininen kynä viuhuen Hiirunen piirtää valkoisille papereille viivoja. Yksi pystyyn ja toinen vaakaan. Sitten hän taittaa reunaa ja liimaa piirroksen narulle muiden samanlaisten viereen. Vielä yhden tekee ennen kuin naru on täynnä ja hän ripustaa sen makuuhuoneen seinälle. Ehkä toisen samanlaisen voisi vielä tehdä, Hiirunen miettii ja jatkaa puuhailua.
Kysymys: Mitä koristeita Hiirunen laittoi odottamaan huomista? Miksi?
Viikonloppuna Hiirunen lepäsi.
8. Päivä
Pöydällä on erivärisiä kartonkeja, papereita, tarroja ja kyniä. Hiirunen taas on kontallaan lattialla leikkaamassa yhtä kartonkia osiin. Tarkasti hän mittaa ja merkitsee oikeat kohdat ja leikkaa sitten viivaa pitkin siistejä nelikulmioita. 8…9…10. Sitten on koristelun aika. Kimalletta, tarroja ja syksyllä kerättyjä havunneulasia kiinnittyy kortteihin. Työskennellessään Hiirunen hyräilee tuttuja suomalaisia lauluja. Onhan tänään suomalaisen musiikin päivä, josta tikka-vaari viime talvena kertoi. Kuulemma suomalaisen musiikin päivä olisi tikan mielestä pitänyt olla myös tikkojen päivä, koska heitä parempia rumpaleita ei suomesta ole löytynyt. Tämä oli huvittanut Hiirusta silloin ja edelleen hymy nousee suupielille, kun hän muistelee sitä. Koristeiden jälkeen Hiirunen kirjoittaa kortteihin vielä jokaisen ystävänsä nimen. Lopuksi hän pakkaa ne reppuun odottamaan.
Kysymys: Kuinka monta kutsukorttia Hiirunen teki?
9. Päivä
Lumi narskuu Hiirusen taapertaessa metsän läpi. Hän on saanut toimitettua jo lähes kaikki kutsukortit ystävilleen, mutta vielä yksi on jäljellä. Se on metsämyyrän kutsu. Kulkiessaan metsän läpi Hiirunen tarkkailee samalla ympäristöään. Repussaan hänellä on mukanaan saha siltä varalta, että sopiva joulukuusi osuisi reitille. Vielä ei kuitenkaan ole onnistanut.
Metsämyyrän kodilla Hiirunen sujauttaa kortin postilaatikkoon. Tehtävä suoritettu, hän ajattelee ja suuntaa kohti kotiaan. Vain vähän matkaa kuljettuaan Hiirunen kohtaa yllättäen metsämyyrän, joka on matkalla kotiin. Ystävykset tervehtivät toisiaan iloisina ja vaihtavat kuulumisensa. Hiirusen kertoessa joulukuusen etsinnästä metsämyyrälle, tämä hätkähtää. Innoissaan tämä viittoo Hiirusen mukaansa. Hiiri ja myyrä palaavat yhdessä metsämyyrän kodille, missä tämä esittelee Hiiruselle tontin laidalla olevan kauniin kuusen. Myyrä kertoo kuusen kasvavan hänen kesällä pitämässään kasvimaassa, joten sen saisi viedä pois. Hiirunen ilahtuu ja kaivaa sahan esiin. Hetken kuluttua kuusi on kumossa ja Hiirunen nostaa sen olalleen. Hyvästelyjen jälkeen Hiirunen lähtee kotimatkalle tyytyväisenä siitä, että kyllä onkin mukavaa, kun ystävät voivat auttaa toisiaan näin.
Kysymys: Mitähän kasviksia metsämyyrä kasvattaa kesällä kasvimaallaan?
10. Päivä
Hiirunen asettaa kuusen jalkaan ja kaataa sille vettä. Ensin hän asettelee valot puuhun, sitten vetää koristelaatikosta esiin helminauhoja, karkkitankoja ja erivärisiä palloja. Tarkasti Hiirunen ripustaa ne oksille ja pyörittää nauhat kuusen ympäri. Tähden Hiirunen vielä kurkottaa kuusen latvaan ja sitten on valmista. Lopuksi hän napsauttaa valot päälle. Voi, kuinka kuusesta tulee kirkas. Oksien varjot näkyvät koko huoneessa ja koristeet kimmeltävät kultaa sekä hopeaa. Ihastuneena Hiirunen istuu nojatuoliin takan eteen ja jää ihailemaan kuusta. Siihen hiiri lopulta nukahtaa ja näkee unta kesästä. Unessa jokainen metsän puu on koristeltu kauniisti. Taivaalla ei paista aurinko vaan jokainen puu valaisee metsätien valollaan. Nenässään Hiirunen tuntee kuusen tuoksun ja ihollaan kesän lämmön. Tätä unta Hiirunen näkee koko yön ja se jää hänen mieleensä vielä pitkäksi aikaa.
Kysymys: Mitä koristeita sinä olisit halunnut ripustaa Hiirusen joulukuuseen?
11. Päivä
Jauhopussi nojaa lattialla seinää vasten. Hiirunen hääräilee keittiössä ja sekoittaa aineksia kulhossa. Sokeri, voi, siirappi ja munat sekoittuvat tasaiseksi. Sitten lisätään vielä jauhot, kardemumma, inkivääri, kaneli ja neilikka. Kun taikina on yhtenäinen, se kipataan pöydälle. Hiirunen kaulitsee tasaisen levyn, josta sitten painelee muoteilla kuvioita irti ja siirtää ne uuninpellille. Täyden pellin Hiirunen työntää uuniin ja aloittaa kaulitsemaan uutta levyä. Ilmassa leijuu ihana tuoksu ja Hiirunen voi kuvitella mielessään piparien maun, mutta malttaa mielensä eikä syö vielä. Kun kaikki piparit ovat paistuneet, on niiden annettava jäähtyä. Hiirunen siemailee vadelmamehua odotellessaan. Kylläpä mehu maittaakin hyvältä. Kesän vadelmasato oli ehdottomasti paras muutamaan vuoteen, minkä maistaa selvästi mehusta. Virkistyttyään Hiirunen aloittaa pipareiden koristelun. Valkeaa sokerimassaa on hyvä puristaa pussista, mutta piparkakkutalon seinien liimaukseen tarvitaan sulatettua sokeria. Tarkkaan Hiirunen työskentelee, kunnes tuhannet tähdet syttyvät taivaalle.
Kysymys: Onko sinulla lempimuotoa pipareille?
12. Päivä
Hiirunen kantaa raskasta halkokoria pihan halki. Sisällä hän puistelee lumet turkistaan ja vie halot saunaan. Sitten Hiirunen kipittää lipastolle hakemaan pesuaineet ja pyyhkeen. Pian hän pääsisi saunaan. Kaappeja kaivellessaan hän hyräilee joululauluja, joita tänään aiemmin torilla lauloi yhdessä ystäviensä kanssa. Tori oli koristeltu joulukoristein ja kauniilla valoilla ja Hiirunen oli päässyt ostamaan kuumaa kaakaota, joka oli lämmittänyt mukavasti ulkona kylmässä. Sitten oltiin laulettu yhdessä tuttuja joululauluja ja nautittu yhteisestä ajasta. Hiirunen tapasi torilla vanhoja ja uusia tuttuja sekä lähetti monille tuttavilleen terveisiä ystävien välityksellä. Kotiin palatessa Hiirunen oli vielä osallistunut naapurin oravaperheen lumisotaan, mikä oli kastellut hänet läpimäräksi. Kotiin päästyään Hiirunen oli heti sytyttänyt saunaan tulet ja riisunut kylmät vaatteet pois. Nyt sauna viimein on sopivan lämmin ja Hiirunen istuu lauteelle lämmittelemään. Voi, kuinka saunassa onkin mukavaa ulkoilun jälkeen.
Kysymys: Tiedätkö jonkun joululaulun?
Viikonloppuna Hiirunen suunnitteli jouluruokia.
15. Päivä
Tänään Hiirunen aikoo ulkoilla. Viikonloppuna on satanut lisää lunta ja kaikki Hiirusen tuttavat ovat matkalla läheiselle mäelle pitämään hauskaa. Hiirunen pakkaa reppuun eväät ja lastaa pulkan kyytiin luistimet sekä sukset. Sitten hän suuntaa mäelle. Voi, miten moni onkaan paikalla. Metsämyyrä luistelee, orava hiihtää perheensä kanssa, jänis rakentaa lumihevosta ja talitiainen sekä harakka laskevat mäkeä. Hiirunen liittyy ilonpitoon. Monta tuntia he leikkivät yhdessä. Välillä joku kaatuu, mutta se ei haittaa, sillä ystävät auttavat aina takaisin jalkeille ja lohduttavat, jos jotakuta harmittaa. Lounasaikaan Hiirunen kaivaa eväät esille ja jakaa ne muiden kanssa. Vastalahjana hän saa maistaa oravan terhopiirakkaa ja juoda jäniksen tuomaa porkkanamehua. Nam! Sitten leikitään vielä tovi ennen kuin ilta alkaa hämärtää ja kaikki lähtevät takaisin kotiin. Nukkumaan mennessä Hiirunen on niin väsynyt, että hän tuskin ehtii painaa päätään tyynyyn, kun jo nukahtaa.
Kysymys: Mikä on sinun lempi talvipuuhasi?
16. Päivä
Lattia on täynnä heinää ja Hiirunen istuu seassa lanka ja neula kädessään. Hänen edessään lattialla on erilaisia kuvia monimutkaisista himmeleistä, joita Hiirunen katselee mietteliäänä. Ehkä hän tekee tuon, missä on kolme kerrosta tai ehkä tuon, mihin voisi lisätä valot. Aikansa pohdittuaan Hiirunen viimein valitsee ja alkaa pujottamaan lankaa heinien läpi. Työ ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista, kuin Hiirunen oli ajatellut. Lanka tuntuu kietoutuvan heinien ympärille väärin ja korret katkeilevat. Neulakin pistää vähän väliä tassuun. Hiirunen purkaa työnsä monta kertaa ja aloittaa alusta yhä uudelleen. Lopulta Hiirunen on aivan sotkussa langan kanssa ja joutuu huokaisten toteamaan, että malli on hänelle liian vaikea. Rauhallisesti hän kerää heinät takaisin luokseen ja kerii langan siististi syliinsä. Sitten Hiirunen kaivaa papereista kuvan, joka on hänelle tuttu. Hitaasti hän mittaa, pujottelee ja solmii langasta ja heinistä yksinkertaisen himmelin, jonka sitten ripustaa katosta roikkumaan. Hiirunen on tyytyväinen, vaikka ei onnistunutkaan alkuperäisessä tehtävässään. Yksinkertaisesta himmelistä tuli kuitenkin lopulta kaunis ja ehkäpä se sopiikin parhaiten hänen kotiinsa.
Kysymys: Oletko joskus joutunut muuttamaan suunnitelmaasi, kun ensimmäinen ideasi ei ole toiminutkaan?
17. Päivä
Hiirunen avaa postilaatikkonsa ja yllättyy iloisesti. Hän on saanut monta joulukorttia, jotka hän kiireesti vie sisälle ja asettelee pöydälle. Kylläpä yllätysten saaminen onkin mukavaa, Hiirunen miettii. Hetkinen. Yllätykset! Lahjat! Hiirunen ei ole viimeistellyt lahjoja ystävilleen saati sitten pakannut niitä. Kiireesti Hiirunen kaivaa esiin kaikki vuoden aikana keräämänsä lahjat ja tarkastelee niitä tarkoin. Keväällä maalattu kirsikankukkamaalaus, syksyllä kerätyt ja kuivatut marjat, kesällä vuollut puuhahmot ja monet muut pienet lahjat ovat vain pieniä viimeistelyjä vaille valmiit. Tarkkaan Hiirunen hioo, puhdistaa ja pakkaa lahjat paketteihin. Lopuksi hän laskee ne. Yksi lahja puuttuu. Metsämyyrälle Hiirusella ei ole vielä mitään. Hetken pohdittuaan Hiirunen lopulta keksii. Joulukuusen hakuretkestä hän muistaa jotain, mitä metsämyyrä kesällä tykkää tehdä. Ehkäpä siemenvarastoista löytyisi täydellinen lahja.
Kysymys: Mitä Hiirunen aikoo antaa metsämyyrälle lahjaksi?
18. Päivä
Hiirunen raottaa ovea ja työntää nenänsä ulos. Ulkona on kova pakkanen, mikä saa nenänpään kipristymään ja Hiirunen perääntyy takaisin sisälle. Ulos ei tänään kannattaisi mennä pitkäksi aikaa, mutta jotain Hiirunen haluaisi kuitenkin tänään tehdä. Mietteliäänä Hiirunen katselee ikkunasta pimeää pihaansa. Sitten Hiirunen saa idean. Innoissaan hän rientää siivouskaapille ja kaivaa esiin ämpäreitä. Kylpyhuoneessa ämpärit täyttyvät yksi kerrallaan vedellä. Hiirunen ripottelee veteen neulasia ja lisää tilkan väriainettakin. Sitten hän kantaa raskaat sangot ulos kylmään. Kaapista Hiirunen kaivaa suurimmat tekemänsä kynttilät, jotka asettaa ulko-oven viereen odottamaan. Hmm… Missähän ne tulitikut olivatkaan, Hiirunen tuumaa ja alkaa etsiä. Puulaatikosta hän löytää ne lopulta ja sujauttaa ne takin taskuun iltaa odottamaan. Päivän mittaa Hiirunen käy tarkistamassa ämpärit monta kertaa ja illan hämärtyessä ne ovat viimein valmiit. Hiirunen pukee lämpimästi päälle, kaataa ämpärit ja kopsuttaa niiden reunoja varoen. Jonkin verran vettä valuu maahan, mutta ämpäriä nostaessaan Hiirunen näkee edessään kauniin jääpalan. Palan keskus on avoin ja siihen Hiirunen asettaa sytytetyn kynttilän. Tämän hän toistaa kaikille ämpäreille ja kun yön pimeys viimein laskeutuu metsään, näkyy Hiirusen pihalla kaunis tuike, joka on peräisin jäälyhdyistä.
Kysymys: Mitä sinä tykkäät tehdä pakkaspäivinä?
19. Päivä
Hiirusen pihalla pienet jäljet johtavat perunakellarin avonaiselle ovelle. Sisältä kuuluu kolinaa ja rapinaa, kunnes Hiirunen rientää ulos kantaen mukanaan erinäisiä juureksia. Keittiössä hän laskee tarpeet pöydälle. Muutama peruna kierii lattialle jauhosäkin viereen, mutta Hiirunen ei huomaa sitä, sillä hän kuorii jo porkkanoita bioastian ääressä. Vesi kiehuu hellalla ja uuni hehkuu lämpimänä. Porkkananpalat lumpsahtelevat pataan kiehumaan. Hiirunen tarttuu punajuureen ja aloittaa jälleen kuorimisen. Mielessään Hiirunen toistelee reseptejä. Rosolli, porkkanalaatikko, graavilohi, karjalanpaisti, perunalaatikko, hedelmäkakku, lipeäkala, joulutortut, maksalaatikko. Ai niin ja tietenkin kinkku. Yhteen ruokaan sirottelee suolaa, toiseen kaataa kermaa, kolmanteen ripaus kardemummaa. Voi, miten kardemumma tuoksuukin hyvältä. Innoissaan Hiirunen kaivaa esiin myös neilikan ja kanelitangot. Niitä hän varmasti lisää vielä johonkin. Mielissään Hiirunen pohtii, mistä kaikkialta hän onkaan mausteensa saanut. Osa on itsekasvatettuja, mutta osa on tullut kaukaa Intiasta ja Vietnamista. Onneksi Hiirusella on tuttavinaan paljon muuttolintuja, jotka joka talvi matkustavat kauas etelään ja tuovat tuliaisina monenlaisia kaukaisia ihanuuksia. Ehkäpä Hiirunen jonain päivänä itsekin matkustaa kauas ja pääsee näkemään ulkomaita, mutta tänään hän kuitenkin nauttii vain näistä maistiaisista ja käyttää ne tarkoin hyödyksi jouluruokiin.
Kysymys: Mikä on sinun lempiruokasi?
SEIS!
Seuraavan katkelman saa lukea vasta 24.12.!
Lopputarina
Hiirunen valmistaa jouluruokia monta päivää, kunnes jouluaattona on kaikki valmista. Illan tullen Hiirunen sytyttää kynttilät, kattaa pöydän ja harjaa turkkinsa. Hiljalleen ystävät saapuvat ja mitä enemmän talo täyttyy, sitä mukavammaksi tunnelma käy. Yhdessä kaikki käyvät joulupöytään nauttimaan moninaisista herkuista ja jokainen saa syötyä vatsansa täyteen. Sitten ovelta kuuluu koputus ja kun Hiirunen menee katsomaan, löytää hän oven edestä suuren lahjasäkin. Säkistä löytyy lahja jokaiselle juhlijalle ja myös ystävät antavat lahjoja toisilleen. Kiitoksia kuuluu siellä täällä, kun jokainen saa toivottuja tai yllättäviä lahjoja. Kun myöhään yöllä jokainen alkaa vuorollaan lähteä kotiin, saa Hiirunen monta lämmintä halausta hyvästinä. Iloisena Hiirunen siivoaa suurimmat sotkut, mutta jättää loput seuraavalle päivälle. Kyllä niille löytyisi aikaa huomennakin. Nukkumaan mennessään Hiirunen vetää jalkaansa lahjana saamansa villasukat ja käpertyy sitten peiton alle. Onnellisena Hiirunen nukahtaa samalla, kun taivaalle syttyvät vihreät revontulet, jotka toivottavat kaikille Hyvää Joulua!
